Mitäköhän toi musta miettii?

big-ears

Sanotaan, ettei pidä miettiä, mitä muut ajattelevat. Unohda, mitä appivanhempasi tuumivat ja mitä työnantaja on mieltä. Unohda ne, jotka eivät ymmärrä. Älä anna toisten mielipiteiden määrittää omaa oloasi. Pitäisi lakata miettimästä, mitä muut ajattelevat, jotta voi levollisesti joko löytää sen tien jota itse haluaa kulkea, tai jatkaa omalla polullaan eteenpäin.

Minä kyllä ajattelen, että mitähän seki kelaa. Siis minusta ja toimistani. En voi neuvoa ketään olemaan miettimättä, mitä muut tuumivat. Mutta tämän voin sanoa: ihmiset ajattelevat todennäköisesti jotain ihan muuta kuin mitä luulet heidän kelailevan. Jokaisella on oma taustansa, historiansa ja tietoisuutensa. Ihan oma tapansa olla maailmassa ja katsoa itseään ja toisia.

Sekä sinun että kaikkien muidenkin päässä lienee sata eri tyyppiä, jotka ovat milloin mitäkin mieltä, ja yleensä myös eri mieltä keskenään. Mielipiteet myös vaihtelevat suunnilleen tuulen suunnan mukaan.

Sisällämme on myös levollinen tyyppi, jonka puhe on intuitiota, sydämen kieltä. Syvää tietämistä ilman selityksiä. Ytimemme on aina rauhassa ja niin cool, että antaa kaikkien sisäisten äänten pitää omaa sirkustaan menettämättä tietoisuutta itsestään. Tämä ydin on kaikkien meidän ulottuvillamme. Pitää vain haluta saada yhteys siihen, eikä se ole vaikeaa. Teitä on monia, mindfulness esimerkiksi on loistava startti.

Mitä enemmän olet yhteydessä tähän levolliseen osaan itsestäsi, sitä selkeämmin näet sekä itsesi että toiset. Hiljenet sen taianomaisuuden ääreen, että sinussa on koko universumi niin kuin toisissakin. Näet, että parhaimmillaan voit syvästi kuulla toista ja tulla syvästi kuulluksi, ilman sisäisyytesi sivuääniä.

Toisen voi oppia kohtaamaan avoimesti ja uteliaasti. Se tapahtuu, kun kohtaa itsensä niin. Kuunnellen, uteliaasti, soraäänten kanssa taistoon käymättä. Voi siis oppia muistamaan, että minulla on ihan omat rillini, joiden läpi elämää ja ihmisiä katselen. Ja että voin halutessani myös riisua lasini. Nähdä uskomusteni ja mieleni rajoitusten läpi. (Se on muuten paras tapa vetää puoleensa asioita, joita sydän halajaa).

Sisäiset äänet vain haluavat, että joku taputtaa niiden sirkusesitykselle. Mutta se varsinainen tirehtööri on viisas ytimesi. Ilman sen ääntä kaikki on aikamoista kakofoniaa ja usein myös muiden miellyttämistä, rajattomuutta, häpeän välttelemistä tai jatkuvaa suorittamista ja kelpaamista. Tirehtööri ei anna yhdenkään sirkuslaisen – oman eikä toisen – määritellä oloaan. Ytimemme ei kysele lupaa rauhaansa, se on rauha.

Sisäisen sirkuksen kakofoniassa ihmiset ovat sinusta kaikenlaista mieltä, niin kuin olet itsekin. Ehkä itsensä hyväksymisen barometrina ei tarvitse pitää sitä, osaako olla miettimättä, mitä muut kelaavat. Kyllähän me toisiamme ajattelemme. Hyvinvointisi kannalta olennaisin kysymys on, mitä sinun sisin ydinäänesi sanoo? Se hiljaisin, hyväntahtoisin ja levollisin?

Olen mukana netin suurimmassa suomalaisessa hyvinvointitapahtumassa 5.-12.12. Hyvinvointisummitin haastattelussa puhun itsensä hyväksymisestä ja siitä, mitä itsensä rakastaminen on.  Haastattelu on jo katsottavissa vip-alueella: hyvinvointisummit.fi Vip-passin hankkivat saavat minulta tosi hyvän konsultaatio-edun. Tiedustelut: annataipale@gmail.com

Hyvinvointisummitissa mukana mahtavia, viisaita puhujia, jotka elävät niin kuin opettavat. En malta odottaa, että pääsen kuulemaan!

Kuva: Unsplash.com/Chris Christensen

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s