Ensin huomio. Äiti- ja isähaavat eli kiintymyshaavat ovat totaalisen yleisiä - lähes kaikilla on niitä - eivätkä ne välttämättä tai useinkaan tarkoita, että meistä ei olisi välitetty tai meitä ei olisi rakastettu. Kohtaamattomina ne ovat meidän sokeita pisteitä jotka luovat meidän elämää ja ihmissuhteita, eli aiheuttavat kaikenlaista mösselöä, vaikka niitä jo vähän tiedostaisikin. Hommelista on tie kohti syvää läheisyyttä ja aikuisia ihmissuhteita ja OMAA elämää.

Ytimekkäästi kiintymyshaava tarkoittaa säröä suhteessa omiin varhaisiin hoivaajiin: sitä mitä me ollaan opittu uskomaan arvostamme, tunteistamme, tarpeistamme, ihmissuhteistamme ja suhteesta itseemme, ja jonka myötä meidän toiminta- ajattelu- ja tunnemallit ovat kehittyneet tavoilla jotka eivät edistä hyvinvointia ja syvää rakkaudellisuutta.

Kiintymyshaavat syntyvät lukemattomista syistä ja moninaisin tavoin, myös, vaikka mitään kovin dramaattista ei olisi tapahtunut kasvuvaiheissa. Lähes kaikilla meillä on ainakin yksinjäämisen, turvattomuuden, tunneyhteyden ja puhumattomuuden haavoja, jotka vaikuttavat meidän ihmissuhteisiin ja elon juttuihin, kunnes noita ydinkokemuksia oikeasti puretaan ja kohdataan.

Meillä voi olla esimerkiksi kokemus siitä, ettei olla saatu tarpeeksi hoivaa tai huolenpitoa, ja kun kiintymyshaava elelee meissä, etsimme noita asioita emotionaalisesti muilta, eli tiedostamattamme projisoimme äitihaavan elämän kamuihin ja kumppaneihin. Odotamme, kaipaamme ja toivomme hoivaa ja kenties saammekin sitä tai annamme sitä toisille enemmän kuin itsellemme. Ehkä pienennämme itseämme ja suurennamme toisia, tai luulemme olevamme arvokkaita vain toisia kannattelemalla.

Silloin suhteessa on vanhempi-lapsi -tai auttaja-autettava -dynamiikka. Joko pidämme omia täyttymättömiä tarpeitamme huomaamattamme vähemmän tai enemmän tärkeinä kuin toisten. Se johtaa väistämättä pettymyksiin ja vahvistaa arvottomuuden tunteita, kunnes hommeli puretaan auki ja sen kanssa saa työkaluja.

Tai meillä voi olla uskomus, että tullaksemme hyväksytyksi meidän pitää suorittaa tai sivuuttaa omaa sisäistä totuuttamme. Sen myötä me katsellaan toisia ihmisiä aina noiden rillien kautta ja vedetään puoleemme / luodaan alitajuisesti tilanteita ja ihmissuhteita, joissa ei tulla hyväksytyksi itsenämme.

Paradoksi on, että me alitajuisesti myös pidetään yllä haavakaavojamme esimerkiksi ainaisella hyväksynnän hakemisella tai sillä, ettei opetella toimimaan sisäisen totuutemme mukaan vaan myötäillään muita. Tai ei lähdetä tilanteista tai oteta etäisyyttä toimimattomista suhteista tehdäksemme tilaa toimivammille dynamiikoille. Eli tunnekannatellaan omalla kustannuksellamme tai piilotetaan tarvitsevuuttamme, tai sitten ollaan emotionaalisesti  vähän väriseviä ja koetaan että toiset katsovat  yläkantista tai ovat torjuvia. Hyvä esimerkki kiintymyshaavan ilmenemisestä on turvattomasti eli välttelevästi ja ristiriitaisesti kiintyneiden turhauttavat tunnemyllyt.

Kun a) tiedostaa kiintymyshaavojaan b) OPPII oikeasti MUUTTAMAAN TOIMINTAANSA, meidän kiintymys turvallistuu ja ihmissuhteet alkavat uusiutua / muuttua. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa, että me opitaan sisäisyydessämme äitiyttä ja isyyttä, joiden suojissa eheydytään. Sitten voidaan eheytyä ja aidosti läheistyä myös toisten kanssa.

Tätä hommaa ei tarvitse tehdä yksin. Mutta hirmu usein me toistetaan samoja haavakaavoja (vahingossa) ja toimitaan laiffissa ja ihmissuhteissa pikemminkin vähän haavojemme kautta. Silloin me myös toistetaan niitä tunteita ja kokemuksia (haavakaavoja), joita ollaan koettu varhaisissa vaiheissamme. Jos kehissä on kiintymystraumaa, hommelin purkaminen kysyy paljon lempeyttä, uuden opettelua ja tiedostamista.

Videolla avaan, mitä isä- ja äitihaavat yleisesti ovat, kuinka ne syntyvät ja vaikuttavat ihmissuhteisiimme. Toisella videolla tarkemmin äitihaavasta.

Haavakaavahommelia availlaan eheyttävästi ja konkreettisesti Haavat-minionlinewörkshopissa 1.4.

Haavahomma voi kuulostaa helvatun ei-tenhoavalta, mutta sessio tulee nimen omaan olemaan tenhoavaa ja vapauttavaa. Varsinkin jos mielii aikuisia, tasavertaisia ja läheisiä ihmissuhteita, toimivaa parisuhdetta tai toivoo voivansa luoda elämäänsä jotain muuta kuin haavakaavojen toistamista ihmissuhteissa, tämä on se juttu, siis isä- ja äitihaavojen voimauttavasti vapauttaminen ja hoivaaminen.

Olen puhunut jutuissani paljon sisäisestä vanhemmuudesta, mutta nyt avaan tätä varjo- tai haavanäkökulmaa enemmän.

Eli: Haavat-minionlinewörkshoppi ti 1.4. Zoomissa klo 18-20:30, sessiosta saa tallenteen jos ei pääse livenä mukaan, ja muutenkin. Hinta 44e ja ilmoittautuminen meilitse: annaulrikataipale@gmail.com.

Session skenaario alustavan ytimekkäästi:

- Haavakaavojen anatomia: miten kiintymyshaava syntyy ja kuinka siihen liittyvä uskomus alkaa luoda / manifesteerata meidän elämää? Miten haavakaavan kohtaamaton tunnelatinki värittää ihmissuhteita ja elämän kokemuksia? Kuinka pidämme vahingossa haavakaavojamme yllä, ja miksi niistä luopuminen on käänteisintuitiivisesti usein haasteellista? 
- Kuinka blokkaamme eheyttäviä / korjaavia kokemuksia?
- Äiti- ja isähaava ja niitä hoivaavat avaimet arjessasi NYT - eli miten oppii hoivaavaksi äidiksi itselleen + kohtaa eheyttävästi juttuja, joita vaille jäi - ja kuinka niitä voi myös ihmissuhteissaan saada 
- Kuinka haavakaavat näkyvät ihmissuhteissamme tyypillisesti? MITÄ voit alkaa opetella heti nyt tekemään toisin? Mitä niin kovasti kaipaisit?
- Mistä tunnistaa olevansa haavaprojektion kohteena ja kuinka toimia?
- Summa summarum: miten meidän kiintymystyyli alkaa turvallistua?
Luvassa pajatson räjäyttäviä hommeleita transformoivasti.  Ihanasti, lämpimästi tervetuloa!